Matsiraportti: VPS – IF Gnistan
Ennen ottelua ihmiset ovat kokoontuneet Juhannusetkoille seuraamaan U21-maaottelua. Vapaita istumapaikkoja ei enää löydy, ja ruoka- ja juomakioskeilla käy kova kuhina.
On aika siirtyä illan kohokohtaan ja tärkeiden pisteiden jakoon. Entinen Raita, Evgenii Bashkirov, käy halaamassa vanhat joukkuekaverinsa – tunteita herättävä pelaaja myös kotiyleisölle.
Ottelun ensimmäinen jakso on tasainen. Vepsu rakentaa muutamia hyökkäyksiä Gnistanin päätyyn, mutta todelliset huippupaikat jäävät syntymättä. Gnistan ei puolestaan pääse kunnolla uhkaamaan VPS:n maalia – varsinaisia maalintekopaikkoja ei vierailla ole.
Toisen jakson paine ei tuota tulosta
Tauon jälkeen Vepsu painaa entistä kovemmin avausmaalia hakien. Yleisö elää vahvasti mukana ja huokailee useampaan otteeseen, kun maali tuntuu jo olevan lähellä.
– Haimme selkeästi voittoa koko matsin ajan. Etenkin toisella jaksolla loimme todella hyvää painetta Gnistanin päätyyn. Välillä tuntui, etteikö sitä maalia nyt mistään tule, päävalmentaja Jussi Nuorela summaa.
66. minuutilla Stadion nousee seisomaan ja juhlii dirlandaan tahtiin – Maissa Fall puskee pallon maaliin Yassine El Ouatkin keskityksestä. Hetken näytti hyvältä, mutta maalia ei hyväksytä. Päätös herättää tunteita ja kysymyksiä.
– Ei siitä kyllä rikettä löydy. Puhdas maali se oli. Mutta ei voi mitään, joskus käy näin, Nuorela toteaa.
Gnistan käy myös lähellä maalintekoa.
– Heillä oli siinä yksi huippupaikka, josta olisi voinut käydä meille kylmät, Nuorela huomauttaa.
VPS antaa loppuun asti kaikkensa. Ottelussa nähdään 14 kulmapotkua, 21 laukausta, joista kahdeksan menee kohti maalia – mutta lukemat jäävät 0–0.
Yksi piste kotiin
– Olen todella tyytyväinen jätkien pelaamiseen tänään. Se, miten luotiin painetta ja haettiin voittoa. Vaikea sanoa, mitä olisi pitänyt tehdä enemmän tai paremmin. Toki se tietty laatu välillä puuttui – oli se sitten keskitys tai laukaus. Mutta joskus käy näin. Otetaan se piste ja annetaan kaverillekin vain piste, Nuorela päättää.
Palloliiton tilastoihin tästä.
Kuva: Iiris Kotimäki
Teksti: Neea Rantala
